Kusetusten kulta-aika

Miten huijaukset, disinformaatio ja teknologia muovaavat digitaalista todellisuutta

Elämme aikaa, jossa huijaaminen ei ole poikkeus vaan järjestelmä: algoritmit vahvistavat valheita, tekoäly monistaa uskottavuutta ja raha liikkuu nopeammin kuin vastuu. Sosiaalinen media, kryptotalous ja informaatioylikuorma ovat luoneet ympäristön, jossa todellisuus hämärtyy ja hyväksikäytöstä on tullut skaalautuvaa. Tämä on aikakausi, jossa epäluottamus ei synny sattumalta, vaan suunnitellaan. Valkoisten talon Kryptovaluuttapumppauksista Kokkolan romanssihuijauksiin ja Venäjän trollitehtaisiin, maailma tuntuu nykyään olevan täynnä erilaisia huijareita ja vilpillisiä vaikuttajia. Tässä kirjoituksessa siis pohditaankin, elämmekö kusetusten kulta-aikaa?

Erilaisten huijausten määrä ja näien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat nousseet vuosittain. Huijauksia vastaan taistelevat tahot, kuten Anti-Scam Alliance ja Scamwatchhq arvioivat, että vuosi 2025 oli huijausten historian kallein. Menetysten suuruudeksi arviotiin jopa 442 miljardia yhdysvaltain dollaria. Summa on esimerkiksi yli 100 miljardia suurempi, kuin Suomen bruttokansantuote oli vastaavana vuonna. Summa ei myöskään kata koko “huijaustaloutta” ja huijauksista puhuttaessa, on taloudellinen tappio usein vain jäävuoren huippu ja häpeä, tuhoutuneet ihmissuhteet ja valheellisesti myytyjen unelmien pauloissa vietetyt tunnit ovat ovat usein taloudellisia iskuja kovempia menetyksiä.

Jos lukuihin on uskomista, niin kyllä, on hyvinkin mahdollista, että erilaiset huijaukset ja näistä koostuva ”huijaustalous” on tällä hetkellä sekä rahamäärällisesti suurempi kuin koskaan ennen, mutta myös todennäköisesti suhteessa muuhun talouteen ennennäkemättömällä tasolla. Virallista määritelmää huijaustaloudelle ei ole, mutta yleensä sen katsotaan kattavan kaiken taloudellisen toiminnan, joka rakentuu tai tähtää toisten osapuolien harhaanjohtamiselle tai näiden hyväksikäytölle taloudellisten tai muiden hyötyjen saavuttamiseksi. Huijaustalouteen kuuluu siis kaikki ”Brad Pitt” -romanssihuijauksista valtioiden ylläpitämiin trollitehtaisiin. Mutta miksi huijaustalous elää sitten juuri nyt ”buumia” ja kannattaako suomalaisten yritysten tai yksilöiden tehdä ”pivotti” huijaustalouteen?

“Bratt Pitt” tekoälyavusteisessa romanssihuijauksessa, kuva Euronews

Syitä huijaustalouden buumiin, kuten minkä tahansa muunkin talouden sektorin nousuun tai laskuun, voi lähteä tarkastelemalla kysyntää ja tarjontaa. Epärehellisen talouden kannalta onkin niin, että sekä mahdollisuudet tuottaa huijauksia (Ns. huijausten tuotantokustannukset) ovat viimeaikoina pudonneet alas jyrkänteeltä samaan aikaan, kuin kysyntä huijausten usein myymille ”unelmille” on räjähtänyt käsiin.

Eräs merkittävimmistä kehityskuluista huijaustalouden nousuun, etenkin länsimaissa, on todennäköisesti taloudellisin nihilismin nousu. Taloudellisella nihilismillä tarkoitettaan, että huolellisen ja pitkäjänteisen taloussuunnittelun periaatteet ovat menettäneet merkityksensä, eli usko esimerkiksi vaurastumiseen koulutuksen ja työuran myötä on hävinnyt monilta etenkin nuorilta ja uransa alussa olevilta. (Why more Gen Zers are in danger of 'financial nihilism' | World Economic Forum.) Taloudellisen nihilismin lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että usko siihen, että talousjärjestelmä itsessään merkittävästi pystyy parantamaan ihmisten elämää tai edistämään muuta eettistä tavoitetta, vaikkapa ympäristön osalta. Jos perinteisien vaurastumismenetelmien ei nähdä tarjoavan uskottavaa tietä vaurastumiseen tai merkityksellisyyteen, alkavat ihmiset etsiä muita vaurastumisen muotoja. Surkeisiin näkymiin etsitään pikavoittoja, kryptovaluutoista, vedonlyönneistä, meemiosakkeista ja niin edelleen. Jos voitat, hienoa, jos häviät, mitä menetettävää sinulla itseasiassa edes alunperin oli? Kiusaus huijaustalouteen kasvaa sekä huijaamisen, että huijaukseen uskomisen osalta.

Ottamatta kantaa siihen, ovatko globaalit tuloerot nousseet vai eivät, on kuitenkin globalisaation myötä erilaisista taloudellisista lähtökohdista tulevien ihmisten etäisyys pienentynyt. Esimerkiksi matkustelu ja internet tarjoavat loppumattoman määrän kohtaamisia eri varallisuusluokkien välillä ja näinollen syntyy insentiivejä huijauksille, sillä Esimerkiksi Globaalin Etelän valtion kansalainen voi tienata moninkertaisesti paikalliseen palkkatasoon verrattuna huijaamalla vain yhtä amerikkalaista tai suomalaista.  Varmasti monesta, kuten myös itsestänikin, mahdollisuudet vuorovaikutukseen erilaisista paikoista tulevien ihmisten kanssa on hieno juttu, liittyy tähän kuitenkin haasteita. Huijauksissa ei myöskään ole kyse vain siintä, että ihmiset huijaavat varakkaampia ihmisiä, vaan itseasiassa on varmasti vielä yleisempää, että varakkaat länsimaalaiset toimijat palkkaavat esimerkiksi Etelä-aasian halvempaa työvoimaa huijaaman toisia länsimaalaisia sosiaalisen median kautta – tai kuten yleisempää, käyttävät resurssejaan monien muiden maiden kansalaisten taivutteluun esimerkiksi huonoihin työoloihin valtioissa, joissa työoloja valvotaan heikommin.

“Tarinassa on kaikkein huolestuttavinta, että tietyt hallinnot ovat huijausten torjumisen sijaan keskittyneet lähinnä huijausten toteuttamiseen. “

Myös teknologian kehittyminen on tarjonnut huijareille valtavan etumatkan, joka sekä sääntelyn, että yksilöiden varovaisuuden on kurottava kiinni. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia sekä valtavien huijausbottiarmeijoiden valjastamiseen että vaikeasti tunnistettavien huijausten toteuttamiseen esimerkiksi teksintuotannon ja kuvamanipulaation avulla. Samaan aikaan yhä suurempi osuus ihmisistä on Somessa, bottien ja huijareiden tavoitettavissa. Lisäksi kuten edellä mainittiin, on maailma teknologian myötä pienentynyt ja hyvät verkkoyhteydet ovat nyt jo arkipäivää ympäri maailman, jolloin huijarit voivat toimia globaalisti.

Vaikka edellämainitut kehityskulut ovat kallistaneet vaakakuppia huijausten suuntaan, tilanne ei olisi yhtä paha, mikäli sääntely, valvonta ja ennaltaehkäisy olisivat kehittyneet yhtä nopeasti. Nämä kuitenkin kehittyvät aina vähintään toimintapolitiikan valmistelun verran jäljessä ja silloinkin vaikutuksia joudutaan usein odottelemaan implementoinnin ajan. Lisäksi, mikä tarinassa on kaikkein huolestuttavinta, on että tietyt hallinnot ovat huijausten torjumisen sijaan keskittyneet lähinnä huijausten toteuttamiseen. Tällaisia hallintoja ovat tietenkin Venäjän ja Pohjois-Korean kaltaiset kansainväliset hylkiövaltiot. Harmillisesti kuitenkin myös esimerkiksi Yhdysvaltojen nykyinen presidentinhallinto, jonka nokkamies Donald Trump on sekä tuomittu useiden miljoonien eurojen sakkoihin ja vahingonkorvausmaksuihin epärehellisestä käytöksestä johtuen että liitetty useiden miljardien eurojen taloudellisiin tappioihin, jotka koskevat sekä presidenttiperheen kryptoyhtiöitä, että väitteitä sisäpiiritiedon hyödyntämisestä erilaisilla markkinoilla. Samalla Trump on myös leikannut, tai kannustanut republikaanipuoluetta ajamaan valtavia leikkauksia lähes kaikkea talousrikollisuutta vastaan tehtävää työtä kohtaan aina (esim. Whitehouse, Wyden, Colleagues Probe Collapse in IRS Investigations of Wealthy Tax Cheats Under Trump - Senator Sheldon Whitehouse)

Donald Trump's Truth account announcing the $TRUMP meme coin January 19, 2025. (Photo by Jonathan Raa/NurPhoto via Getty Images), Photo from. Forbes

‍Tilanne on siis perin vakava, mutta miten meidän kannattaisi tähän reagoida? Ensinnäkin varovaisuutta on korostettava ja tietoa huijauksista levitettävä aina yritysten ja viranomaisten turvallisuus- ja talousasiantuntijoista peruskouluihin ja senioreiden bingoiltoihin asti -huijauksia on kaikkialla ja potentiaalisena kohteena meistä jokainen. Toiseksi sääntelyä ja valvontaa pitää kehittää sekä vastaamaan uusia huijausmuotoja, mutta myös varautumaan globaalin huijausten vastaisen työn häiriöihin, kun Yhdysvaltojen rooli huijausten estämisessä rapistuu. Kolmanneksi, on myös reagoitava juurisyihin: Miksi moni on menettänyt uskonsa nykyiseen talousjärjestelmään ja sen kykyyn tuottaa sekä yhteiskunnallista että yksilöllistä hyvää? Vastauksia on varmasti monia ja tarkoitukseni ei ole kritisoida esimerkiksi Suomalaista vapaaseen markkinatalouteen perustuvaa demokratiaa vahvoilla julkisilla turvaverkoilla ja interventioilla. Tarkoitukseni on herättää ihmiset pohtimaan, miksi ainakin itseäni hyvin palvelleen kaltaiseen systeemiin on monelta mennyt usko niin pahasti, että omalla tulevaisuudella käydään uhkapeliä sekä kusettemalla että kusetuksiin uskomalla?

Vertti Sahala

Toimitusjohtaja, johtava asiantuntija

Valveres Oy

vertti.sahala@valveres.fi