Yritysvastuu:

Byrokratiaa vai liiketoiminnan kehittämistä?

Yritysvastuutyö koostuu monenlaisista osa-alueista ja tämän luonteen selittäminen sidosryhmille voi olla hankalaa. Avoimuus ja luottamus omaan moraaliseen kompassiin takaavat kuitenkin pitkällä tähtäimellä parhaan lopputuloksen myös koko organisaatiolle.

Moraalinen Kompassi

Moraalinen kompassi on tärkeä työkalu yritysvastuuasiantuntijan työkalupakissa ja kompassin seuraaminen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa.

Yritysvastuun ammattilaisille, sekä monille muille vastuullisuuden parissa työskenteleville näkemys yritysvastuun luonteesta on varmasti kaksinainen: Toisaalta kyse on pitkälti byrokratiasta, useat yritysvastuun keskeiset osa-alueet, kuten raportointi, due-diligence ja hiililaskenta perustuvat pitkälti tarkoin määriteltyihin kansvainvälisiin viitekehyksiin ja asetuksiin. Samalla kuitenkin varsinaiset muutokset - kuten päästöjen vähentäminen, ympäristövaikutusten hallinta tai monet hyvän hallinnon toimenpiteet vaativat ammattitaitoista ja usein innovatiivista liiketoiminnan kehittämistä ja projektinhallintakykyjä.

Kaksinaisuuden takia vastuullisuustyön luonnetta tai siihen käytettyjen resurssien perusteita voi olla myös hankalaa selittää johdolle ja sidosryhmille, jotka saattavat nähdä vastuullisuustyön vain jompana kumpana. Tällöin saattaa esimerkiksi tulla painetta raportoida vastuullisuustoimenpiteistä, vaikka itse toimenpiteet ovat jääneet resursseitta ja tällöin ihmetellään raportin kehnoja numeroita. Vastaavasti vastuullisuustyötä voidaan lähestyä vain kehitysmielessä, ilman riittäviä validointimetodeja ja ”huolellisuutta”, jolloin onnistuneistakin toimenpiteistä vakuuttavasti viestiminen ja raportointi voi olla hankalaa.

Vastuullisuustyön toteutus vaatii tällöin myös monenlaisia kompetensseja. Instrumentaalista ja teknistä kykyä hahmottaa ja soveltaa erilaisia säädös- ja standardiviitekehyksiä, muutoksenjohtamisen kompetensseja sekä kykyä ymmärtää laajoja dynaamisia kokonaisuuksia. Lisäksi pitää olla innovatiivinen ja omistaa niinsanottu ”moraalinen kompassi”, joka toimii ohjaajana, kun yritysvastuutyössä tasapainoillaan eri tahojen erilaisten intressien välillä.

Vastuullisuustyön kompetenssit

• Kyky Katsoa tulevaan
  Kyky ennakoida ja varautua ilmaantuviin kestävyyshaasteisiin ja tulkita näihin johtavia muutoksia sekä trendejä

• Instrumentaalinen ymmärrys
  Tieto ja osaaminen soveltaa erilaisia kestävyystandardeja, -viitekehyksiä, lakeja sekä työkaluja.

• Sosiaaliset Kyvyyt
  Kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa sekä tukea muita näiden vastuullisuustyössä ja -tavoitteissa.

• Reflektointikyvyt
  Kyky oppia ja tarkastella omaa toimintaa kriittisesti

• Systeemiajattelu
  Kyky nähdä vastuullisuustyö systemaattisesti ja ymmärtää erilaisten osasysteemien vuorovaikutussuhteita.

• Hallintakyvyt
  Kyvyt johta ja implementoida vastuullisuusohjelmia sekä luoda strategista pääomaa muutoksen tueksi.

• Henkilösidonnaiset kyvyt
  Asenteet, motivaatio ja “eettinen kompassi”.

  Perustuen: Osagie, E. R., Wesselink, R., Blok, V., Lans, T., & Mulder, M. (2016)

Yritysvastuuasiantuntijoille onkin myös tärkeää oppia viestimään ja selittämään vastuullisuustyön luonteesta johdolle ja muille sidosryhmille. Monissa organisaatioissa yritysvastuu voi olla yhä melko uusi aihe ja etenkin tällöin ajatukset vastuullisuuden suhteen eivät välttämättä ole vielä kovin kokonaisvaltaisia. Silloin tällöin näihin tulee törmättyä myös itse: Potentiaalisella asiakkaalla voi olla jo hyvinkin pitkälle mietitty  ja vakuuttava vastuullisuuskampanja. Sen taustalta vain puuttuu aidosti merkittävät toimenpiteet. Tällöin tilanne vaatii sekä moraalista kompassia, että hienovaraisuutta, kun lähtee perustelemaan, että kampanja on kyllä hieno ja autamme siinä mielellämme, mutta ensin pitää vain käydä läpi oikeasti nämä päästölaskelmat ja ympäristövaikutukset. Viestintää ei voi olla ilman toimia ja toimia ei voi olla ilman taustatietoa näiden vaikuttavuudesta.

“Potentiaalisella asiakkaalla voi olla jo hyvinkin pitkälle mietitty  ja vakuuttava vastuullisuuskampanja. Sen taustalta vain puuttuu aidosti merkittävät toimenpiteet.”

Monelle edellämainittu voi olla hankalaa. Tuntuu, että “kaikki vastuullisuutoimet ovat plussaa” ja ei nyt riskeerata tätä tilaisuutta vaatimalla liikoja. Kuitenkin jos vastuullisuustyöltä puuttuu pohja. Kuten jo mainittu, jos joko sääntely- ja tarkkuuspuolta tai muutoksenhallinnan ja kehittämisen puolta ei oteta tarpeeksi huomioon, jää vaikutukset eittämättä vähäisiksi. Myös tämän kannalta viestintätaidot ja vastuullisuustyön “myyminen” ovat tärkeitä. Lisäksi moraalinen kompassi, joka onneksi ainakin tapaamieni yritysvastuuasiantuntijoiden osalta on ollut erinomainen, nousee keskeiseksi. Ei kannata mennä sieltä, missä aita on matalin, jos joen yli menevä silta on kilometrien päässä.

Vertti Sahala

Toimitusjohtaja, Johtava asiantuntija

Valveres Oy

vertti.sahala@valveres.fi