Suhteemme luontoon

Vakituinen liitto vai monimutkainen situationship?

Luontosuhteella useimmiten viitataan ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen ja tunnesiteeseen. Se on yksilön henkilökohtainen kokemus ja siitä syntyvä arvostus ympäröivää luontoa, sekä sen sektoreita kuten kasvillisuutta, vesistöjä ja eläinkuntaa kohtaan. Luontosuhteella voi olla valtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin, identiteettiin ja elämäntapoihin.

Ajan myötä myös ihmisten keskimääräinen suhtautuminen luontoon on muuttunut. Onko nykyään luontosuhde tavalliselle ihmiselle vakituinen liitto, vai kenties monimutkainen situationship?

Luontosuhteen muutos historian saatossa

Ihmisten suhde luontoon on muuttunut merkittävästi historian aikana. Metsä on suomalaisessa muinaisuskossa nähty erittäin pyhänä ja jumalallisena paikkana, joka tarjoaa sitä suojeleville tahoille voimaa, terveyttä ja menestystä. Ihmiset elivät läheisessä yhteydessä luontoon, ja heidän elämänsä oli monelta osin riippuvainen luonnon tarjoamista resursseista. Metsästys, kalastus ja keräily olivat keskeisiä elinkeinoja, ja luontoa kunnioitettiin ja arvostettiin syvästi.

Teollistumisen myötä ihmisten luontosuhde alkoi muuttua. Kaupungistuminen ja teknologian kehitys loivat etäisyyttä ihmisen ja luonnon välille. Luontoa alettiin nähdä enemmän resurssina, jota voitiin hyödyntää taloudellisen kasvun ja kehityksen nimissä. Tämä on johtanut ympäristön tilan heikkenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Nykyään yhä useampi ihminen pyrkii palauttamaan yhteyden luontoon. Metsä ja vesistöt nähdään paikkoina, joissa ihminen pääsee rauhoittumaan ja rentoutumaan kaupunkien metelistä ja arjen haasteista. Luonnossa liikkuminen, retkeily ja vaeltaminen ovat suosittuja harrastuksia, sekä kansallispuistoissa vierailee enenevissä määrin ihmisiä. Myös ympäristön eteen tehtävä aktivismi ja luonnonsuojelu ovat nousseet yleisemmiksi teemoiksi etenkin nuorten keskuudessa. Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää luonnon merkityksen hyvinvoinnilleen ja pyrkivät aktiivisesti suojelemaan ympäristöä.

Miten koemme suhteemme luontoon?

Suomalaisilla on erityinen suhde luontoon ja metsään. Metsät kattavat suuren osan Suomen pinta-alasta, ja ne ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä. Monille suomalaisille metsä on paikka, jossa voi rauhoittua, rentoutua ja kokea yhteyttä luontoon. Metsässä liikkuminen, marjastus ja sienestys ovat suosittuja harrastuksia, jotka tuovat iloa ja hyvinvointia.

Suomalaiset ovat myös mökkikansaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, mikä viestii siitä, miten paljon nautimme luonnon läheisyydestä. Pitkä ja kylmä talvi, sekä nopeasti ohimenevä kesä luovat varmasti monelle suomalaiselle kontrastin, jossa luontoa, sekä sen antimia osataan arvostaa.

Miten me Valvereksella koemme henkilökohtaisen suhteemme luontoon? Tässä muutama esimerkki:

"Mun omassa elämässä luonto on vahvasti läsnä etenkin arjessa. Se, että metsälenkille voi lähteä melkein omilta kotiportailta saa ajattelemaan myös oman toiminnan vaikutusten läheisyyttä luontoon. Siksi luonnon lisäksi olenkin kiitollinen myös niille tahoille ja toimijoille, jotka mahdollistavat puhtaan lähiluonnon mm. kaavoittamalla, pitämällä paikat siistinä ja kunnossa sekä kaikille lähialueen asukkaille ja vierailijoille myös näiden kunnioituksesta luontoa kohtaan. Minusta luonto on meitä kaikkia varten ja siksi siitä huolehtiminen on myös meidän kaikkien vastuulla!"

— Vertti Sahala

"Nyky-yhteiskunnassa elämässä korostuvat jatkuva informaatiotulva, kiire ja teknologinen saavutettavuus. Luonto tarjoaa minulle tärkeän mahdollisuuden irrottautua järjestelmälähtöisestä arjesta ja hidastaa tahtia. Luonnossa liikkuminen on osa arkeani, ja teen sen usein koirani kanssa. Yhteiset kävelyt metsässä tai meren äärellä tarjoavat tilaa ajatuksille, joita digitaalisessa ympäristössä on vaikea tavoittaa. Ne hetket auttavat rauhoittumaan, palautumaan ja avaavat tilaa uusille oivalluksille. Luontosuhde ja siihen liittyvät rutiinit tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vahvistavat kykyä kohdata arjen vaatimukset."

— Roosa Vaalamo

"Omaan luontosuhteeseen on varmasti vaikuttanut se, että olen asunut pienellä paikkakunnalla, metsien ja itämeren ympäröimänä. Jo lapsesta asti on kokenut luonnon kiinnostavana ja turvallisena paikkana. Aikuisena kiinnostuin vaeltamisesta harrastuksena, jonka myötä suhde luontoon on vielä lähentynyt ja on oppinut arvostamaan luontoa ihan uudella tavalla. Olen ymmärtänyt sen, että pitää kunnioittaa ja pitää huolta luonnosta, jotta sen suomista eduista pääsee nauttimaan!"

— Justus Rikka

Miten kehittää luontosuhdetta?

Luontokasvatus: Lasten ja nuorten luontokasvatus on tärkeää, jotta he oppivat arvostamaan ja suojelemaan ympäristöä. Koulujen ja päiväkotien tulisi järjestää säännöllisiä retkiä luontoon ja opettaa ympäristötietoutta.

Ympäristönsuojelu: Jokainen voi osallistua ympäristönsuojeluun pienillä teoilla, kuten kierrättämällä, vähentämällä muovin käyttöä ja suosimalla kestäviä tuotteita. Yhteisölliset ympäristötalkoot ja luonnonsuojeluprojektit ovat myös tehokkaita keinoja.

Luonnossa liikkuminen: Kannustetaan ihmisiä liikkumaan luonnossa ja nauttimaan sen tarjoamista mahdollisuuksista. Retkeily, pyöräily ja ulkoilu ovat hyviä tapoja vahvistaa luontosuhdetta.

Yhteenveto

On hyvä muistaa, että luontosuhde on henkilökohtainen ja yksilön itse määrittelemä kokemus. Ei ole olemassa yhtä oikeaa suhdetta luontoon, eikä sen tarvitse näyttäytyä kaikilla samalla tavalla. Suhteesi luontoon saa olla vakituinen liitto, tai monimutkainen situationship.

Omaa suhdetta luontoon pystyy kehittämään eri tavoin, sekä se voi muuttua eri elämänvaiheissa. Kannattaa muistaa, että jos haluaa saada luonnosta rauhaa, voimaa tai turvaa, on syytä arvostaa ja huolehtia ympäristöstäsi.

Justus Rikka

Luova johtaja, Johtava asiantuntija

Valveres Oy

justus.rikka@valveres.fi