Valveres Prism:

Myös lääkeala kaipaa keskustelua vastuullisuudesta

Tekstin kirjoittaja Eelis Komulainen on farmasian väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistosta sekä Valvereksen asiantuntijaverkoston jäsen.

Tässä blogitekstissä tarkastellaan, miten suomalaisten kuluttajien lääkehoidosta voitaisiin kehittää kestävämpää ja sitä, miten esimerkiksi kiertotalous ja vastuullisuus voisivat näkyä tulevaisuuden apteekkipalveluissa. Koitan esimerkkien kautta tuoda esille, miten alan ammattilaiset niin apteekeissa kuin viranomaistasolla voisivat tehdä, kuin myös mitä kuluttajat voisivat miettiä tehdessään valintoja itsehoitolääkkeiden välillä. Toivottavasti teksti herättää ajatuksia siitä, miten juuri sinä voit olla osa muutosta kestävämmän terveydenhuoltosektorin rakentamisessa.

Tehdään pieni harjoitus ja kuvitellaan, että olet juuri saanut uuden lääkereseptin lääkäriltäsi. Erilaisista toimivista vaihtoehdoista lääkkeeksi valikoitui Suomessa tuotettu, ilmastovaikutuksiltaan kestäväksi arvioitu lääkeaine. Lääkeaine on maksaentsyymien välityksellä metaboloituva, joten annosta pitää vielä miettiä. Sinulle on onneksi jo aikaisemmin suoritettu farmakogeneettinen tutkimus, jolla juuri sinun maksasi toimintaa on selvitetty.  Tämän testin tulosten perusteella selvisi, että juuri sinä tarvitset suuremman annoksen kuin suurin osa muusta populaatiosta. Lähdet reseptin kanssa apteekkiin, jossa farmaseutti tarkistaa kansallisesta lääkityslistasta yhteensopivuuden muiden käyttämiesi valmisteiden kanssa. Samalla kun apteekin ammattilainen käy kanssasi läpi lääkkeen käytön ja mahdolliset haittavaikutukset, 3D-tulostuu sinulle mukaan kuukauden annos lääkettä, sinulle sopivalla vahvuudella. Lääke annetaan sinulle kierrätettävässä pakkauksessa, josta saat pienen pantin, kun palautat sen mihin tahansa apteekkiin käytön jälkeen takaisin. Ennen kassalle menemistä päädyt vielä katselemaan erilaisia kivun hoitoon tarkoitettuja geelejä, joista valitset farmaseutin neuvonnalla ja pakkausmerkintöjen avulla vähiten vesistöjä kuormittavan. Näillä toimilla niin omat henkilökohtaiset tarpeesi kuin myös ympäristövaikutuksetkin on otettu huomioon.

Kestävyyden kannalta parhaassa tapauksessa tarvitsemasi lääkeaine olisikin valmistettu lähellä sinua, olosuhteissa, joissa varmistutaan, ettei tuotanto aiheuta ylimääräistä kuormitusta ympäristölle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiaa sekä vettä kulutetaan prosesseissa vain tarpeeseen ja jätevedet puhdistetaan tehokkaasti eikä niitä päädy ympäröivään luontoon. Tarvitsemasi lääkkeen raaka-aineet eivät ole myöskään vaatineet pitkiä kuljetusmatkoja, jolloin myös hiilijalanjälki polttoaineista ja kuljetuskalustosta on verrattain pieni. Näin sekä viranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset sekä itse loppukäyttäjä eli kuluttaja voisivat olla varmoja lääkkeiden olevan vastuullisesti tuotettuja ja toimitettuja.

“Kestävyyden kannalta parhaassa tapauksessa tarvitsemasi lääkeaine olisikin valmistettu lähellä sinua, olosuhteissa, joissa varmistutaan, ettei tuotanto aiheuta ylimääräistä kuormitusta ympäristölle.”

Miksi kuluttajaa ei sitten neuvota apteekissa suoraan esimerkiksi valmisteiden ympäristöriskeistä tai niiden alkuperäisistä valmistajista? Näinhän suosittaisiin kestävämpiä ratkaisuja ja luotaisiin pohjaa teollisuuden muutokselle kysynnän kautta. Tietoa lääkevalmisteiden raaka-aineiden valmistajista on kuitenkin erittäin hankala selvittää, vaikka Fimealla (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) on tieto Suomessa myytävien lääkkeiden tuotantopaikoista. Tämä johtuu siitä, että näitä tietoja pidetään liikesalaisuuksina, jolloin myös alan asiantuntijat apteekeissa ovat asian edessä turhautuneita. Myöskään lääkkeiden ympäristöriskejä ei ole Suomessa nostettu keskusteluun samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa esimerkiksi kipulääke diklofenaakkia sisältävät geelit siirrettiin hyllystä tiskin taakse niiden vesistölle aiheuttaman ympäristöriskin takia. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomenkin vesistöissä on havaittu diklofenaakkia sellaisina pitoisuuksina, jotka saattavat vaurioittaa kalojen munuaisia ja vaikka lääkeaineelle on olemassa vaikutuksiltaan samankaltainen ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Olisikin hienoa valita apteekin tiskissä lähellä tuotettu lääkevalmiste, mutta valitettavaksi tilanne ei tue tätä nykyhetkellä. Euroopassa vaaditun laatusertifikaatin omaavista valmistajista vain n. 33 % sijaitsee Euroopassa ja n. 63 % Aasiassa. Rinnakkaislääketeollisuuden saksalainen etujärjestö Pro Generika arvioi vuonna 2020, että esimerkiksi kolesterolilääke simvastatiinin valmistajista 60 % sijaitsee Intiassa ja 40 % Kiinassa ja vastaavasti puolestaan verenpainelääke kandesartaanin valmistajista 5 % Intiassa ja 90 % Kiinassa. Tämä johtaa siihen, että lääkkeiden kuljetusmatkat ovat pitkiä, niitä valmistavien tahojen vaikutuksia ympäristöönsä on hankala selvittää, ei ole täysin selvää minkälaista työvoimaa tuotantoketjun eri vaiheissa käytetään ja miten tehokkaasti esimerkiksi vettä ja energiaa prosesseissa hyödynnetään. Tämä yhdistettynä ylempänä olevaan tietoon, etteivät edes apteekeissa työskentelevät alan asiantuntijat pysty arvioimaan tiettyjen valmisteiden vaikutusta ympäristöönsä tekee sen lähes mahdottomaksi yksittäisille kuluttajille.

Euroopassa vaadittavan laatusertifikaatin omaavat valmistajat maanosittain (%)

Ihannetilanteessa kokonaisia tuotantoketjuja lääkeaineen synteesistä siihen, kun lääkeaine päätyy hävitykseen, voitaisiin seurata samoilla parametreillä eri puolilla maapalloa alusta loppuun ja samojen regulaatiokäytänteiden mukaisesti. Tällöin eri valmisteille voitaisiin luoda tiettyjen vastuullisuusparametrien pohjalta arvosana siitä, miten tuotteen koko elinkaari vaikuttaa ympäristöönsä ja millaisen ilmastokuorman se aiheuttaa laatupainotettua elinvuotta kohden. Näin tuotettaisiin parempaa tietoa niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin kuluttajillekin, jolloin myös kulutusvalintoja voitaisiin tehdä näiden tietojen pohjalta.

Kun viime vuosina julkisessa keskustelussa ovat vuorotelleet niin rakentamisen, autoilun kuin energian tuotannonkin vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat niin terveydenhuollon ja lääkkeiden elinkaaret tuntuvat jääneen näiden aiheiden osalta paitsioon. Tämä siitäkin huolimatta, että joidenkin lähteiden mukaan lääketeollisuuden kasvihuonepäästöt ovat suurempia kuin autoteollisuuden. Syitä tähän on todennäköisesti monia, sisältäen lääketeollisuuden huonon läpinäkyvyyden, alan säätelyn monimutkaisuuden, aiheesta ei juurikaan opeteta eikä suuren kuluttajayleisön kiinnostus aiheeseen ole juurikaan herännyt

“Yhteiskunta toivoo lääkehoidoltaan vastuullisuuta ja kestävyyttä”

Mitä tälle kaikelle voitaisiin konkreettisesti tehdä? Suomen apteekkialalla voitaisiin vapaaehtoisesti ottaa askelia esimerkiksi siihen suuntaan, että tarjottaisiin selvästi tietoa tuotteiden kotimaisuudesta tai niiden vaikutuksesta ympäristölle. Kun kuluttajat alkavat tehdä näiden tietojen perusteella kulutuspäätöksiä, olisi se viesti niin lääketeollisuudelle kuin myös viranomaisille siitä, mitä yhteiskunta toivoo omalta lääkehoidoltaan – Vastuullisuutta ja kestävyyttä. Viranomaisten seuraavia askelia olisi Euroopan unionin laajuisen lääkkeiden ympäristöluokittelujärjestelmän luominen, jossa huomioitaisiin lääkevalmisteen vastuullisuus ympäristölle ja sen ympäristöriski, joka kattaa myös globaalit arvoketjut. Lääketeollisuudelle pitäisi samalla miettiä kannustimia, jotka auttaisivat prosessien nykyaikaistamisessa ja lääkkeiden hiilijalanjäljen pienentämisessä sekä tiedon avoimuuden lisäämisessä. Tuotantoketjujen seuraamista sekä huoltovarmuutta parantaisi lääkeaineiden tuotannon siirto Eurooppaan mutta tällä hetkellä kustannussyistä tämä ei ole houkutteleva vaihtoehto lääketeollisuudelle, valtioille, eikä kuluttajille.

Lääkehoidon ja samalla lääkejätteen osalta farmakogeneettisten tutkimusten yleistyminen sekä yksilöllisten lääkehoitojen räätälöiminen vähentäisi turhia lääkemääräyksiä, lisäisi hoidon tehokkuutta sekä turvallisuutta ja vähentäisi lääkejätteen muodostumista. Uusilla valmistustavoilla voitaisiin valmistaa lääkkeitä pienemmällä ympäristörasituksella ja pakkausvaihtoehdoilla, jotka olisivat sopivampia kiertotalouteen. Samalla uusien vedenpuhdistusmenetelmien kehittäminen on välttämätöntä, koska väestön ikääntyessä lääkkeiden kulutus yhteiskunnan tasolla on nousemassa ja tämän hetken menetelmillä kaikkia nykyisiäkään lääkejätteitä ei saada poistettua jätevesistä.

Vaikka terveydenhuoltosektori ei vielä juurikaan tarjoa eri vaihtoehtoja niiden ympäristövaikutuksiin perustuen, on esimerkiksi astman käypä hoito -suositus tämän osalta poikkeus. Astmalääkkeiden ensisijaiseksi annostelumuodoksi suositellaan jauheinhalaattoreita ponnekaasuaerosolin sijaan, koska jauheinhalaattorien hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Päätöksiä lääkehoidosta ei voida kuitenkaan tehdä ikinä pelkästään, valmisteiden ilmastovaikuttavuuden tai vesistöriskin perusteella, vaan suositukset ovat tasapainottelua monien erinäisten tekijöiden välillä. Lääkehoidon tulee olla tarpeeseen perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Kuitenkin kun näistä on huolehdittu, ovatko ihmiset kuluttajina ja lääkkeiden käyttäjinä valmiita vielä huomioimaan ympäristöä ja ilmastoa koskevat vastuullisuuskysymykset? Jos hakiessasi lääkettä saisit tietoa siitä, mitkä vaihtoehtoiset valmisteet olisivat tiettyjen standardien mukaisia, esimerkiksi Suomessa täysin valmistettuja, olisitko valmis kuluttajana maksamaan lääkkeestään enemmän, tai farmaseuttina olisitko valmis antamaan lääkeneuvonnan ohessa tietoa lääkkeiden ympäristö vaikutuksesta tai apteekkarina ottamaan kyseisen tuotteen valikoimaasi?

Lähteet

Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 28.7.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Belkhir L, Elmeligi A. Carbon footprint of the global pharmaceutical industry and relative impact of its major players. Journal of Cleaner Production. Volume 214, 20 March 2019, Pages 185-194. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.11.204

Pro Generika: Where do our active pharmaceutical ingredients come from? – A world map of API production – Final report 2020.

Sandler Niklas – Tuoko 3D-tulostus räätälöidyt lääkevalmisteet lähemmäs potilasta? Sic! 7.9.2018.

Sveriges Apoteksförening. Diklofenak flyttas bakom apoteksdisken. 28.2.2023. https://www.sverigesapoteksforening.se/diklofenak-flyttas-bakom-apoteksdisken/

Vieno, N, Sikanen, T, Äystö, L, Mehtonen, J, Karlsson, S & Nystén, T 2020, ' Lääkeaineiden ympäristöluokituksen hyödyt ja haasteet ', Vesitalous, Vuosikerta. vol 60, Nro 1, Sivut 23–24.

Woodcock A, Beeh KM, Sagara H, Aumônier S, Addo-Yobo E, Khan J, Vestbo J, Tope H. The environmental impact of inhaled therapy: making informed treatment choices. Eur Respir J. 2022 Jul 21;60(1):2102106. doi: 10.1183/13993003.02106–2021.

Yle. Lääkkeen pitkä tie. 28.12.2021. https://yle.fi/a/3-12186304

Yle. Suosittujen kipugeelien sisältämä lääkeaine aiheuttaa haittoja vesieliöille – Ruotsissa tuotteita siirrettiin apteekin tiskin taakse.12.3.2023 https://yle.fi/a/74-20021497