Ylikuluttamisen juhlaa

Miten kuluttamisesta on tullut juhlapäivien normi?

Vuoden kääntyessä loppusuoralle, alkaa arkemme keskellä esiintyä useita juhlia. Halloweenin, Black Fridayn ja joulun kaupallistuminen ovat yleistyneet voimakkaasti länsimaisessa yhteiskunnassa, ja niistä on muodostunut merkittäviä kulutushuippuja. Näiden juhlakausien ympärille rakentunut markkinointi ja ostoskulttuuri lisäävät huomattavasti luonnonvarojen kulutusta ja edistävät ylikulutusta. Ylikuluttaminen on ilmiönä tullut arkeemme niin huomaamatta, että esimerkiksi länsimaisissa valtioissa sitä pidetään täysin normaalina tapana elää.

Vuonna 2025 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 6. huhtikuuta. Tämä päivä merkitsee ajankohtaa, jolloin suomalaiset olivat kuluttaneet laskennallisesti koko vuoden osuutensa maapallon uusiutuvista luonnonvaroista. Kaikki kulutus tuon päivän jälkeen on niin sanottua ekovelkaa, eli kulutusta, joka ylittää maapallon kyvyn uusiutua ja käsitellä päästöjä. Suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin jopa 3,8 maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat samalla tavalla. Maailmanlaajuisesti kulutus kasvaa yhä, vaikka tiedämme, että luonnonvarat ovat rajalliset ja ilmastonmuutos kiihtyy. Usein kuluttamiseen kohdistuvia haittoja sysätään suuryritysten ja poliittisen päätäntävallan harteille, mutta on hyvä muistaa, että kulutuspäätökset näyttäytyvät jokaisen meistä arjessa, ostoskorissa ja juhlapöydässä.

Kulutusjuhlat kruunaavat vuoden

Syksyn edetessä kulutusjuhlat seuraavat toisiaan. Ensin saapuu Halloween, joka on Suomessa kasvanut vuosi vuodelta näkyvämmäksi. Kurpitsalyhtyjen, muovisten koristeiden ja kertakäyttöasujen määrä kaupoissa kasvaa räjähdysmäisesti, vaikka juhlaa vietetään monissa kodeissa vain yhden illan ajan. Tarvitseeko joka vuosi ostaa uusia koristeita, kun viimevuotiset löytyvät ehkä yhä varastosta? Tai voisiko Halloween-asun loihtia vanhoista vaatteista ja kierrätysmateriaaleista, ehkä yhdessä perheen tai ystävien kanssa?

Heti marraskuussa huomio siirtyy Black Friday -alennuksiin, jotka täyttävät sähköpostit, mainokset ja verkkokaupat. Kuluttajalle luodaan kiireen tunne: nyt on tartuttava tarjoukseen, muuten menettää jotain arvokasta. Mutta kuinka usein ostoskorissa on oikeasti tarpeellisia tuotteita? Moni meistä on varmasti tehnyt heräteostoksen vain siksi, että hinta näytti hyvältä. Todellisuudessa alennukset eivät aina ole niin suuria kuin mainokset antavat ymmärtää, ja lopulta monen kodin kaapeissa lepäävät käyttämättömät kuulokkeet, kodinkoneet tai vaatteet muistuttavat vain hetkellisestä ostohuumahetkestä.

Vuoden loppua kohti kulutus kiihtyy entisestään, kun joulu lähestyy. Joulu on perinteisesti antamisen ja yhdessäolon juhla, mutta monelle se on muuttunut myös kulutusmaratoniksi. Lahjalistat kasvavat, koristeet vaihtuvat uusiin ja “ruma joulupaita” ilmestyy vaatekaappiin, vaikka sitä käytetään ehkä vain yhtenä päivänä. Tarvitseeko välittämisen aina näkyä tavarassa? Usein tärkeintä on aika ja ajatus, ei hintalappu.

Fiksumpaa kulutusta

On hyvä muistaa, että kuluttaminen sinänsä ei ole väärin. On inhimillistä haluta piristystä arkeen ja juhlaan, ja juhlat tuovat elämään iloa ja vaihtelua. Tärkeää on kuitenkin pysähtyä miettimään, miksi ostamme ja mitä ostamme. Voisimmeko tehdä fiksumpia valintoja, jotka säästävät sekä luontoa että omaa mieltä? Yksi askel voi olla ostaa vähemmän, mutta laadukkaampaa, tuotteita jotka kestävät aikaa ja käyttöä.

Juhlapäivien lisäksi vastuullinen kuluttaminen on arjen tekoja. Kun opimme korjaamaan, kierrättämään ja jakamaan, pienet valinnat kertautuvat suuriksi vaikutuksiksi. Arjessa tehty päätös olla ostamatta turhaa on ehkä näkymätön teko, mutta se on tehokas keino hillitä ylikulutusta.

Ehkä tänä Halloweenina voisimme askarrella koristeet kierrätysmateriaaleista, käyttää vanhoja vaatteita osana asua ja keskittyä materian sijasta yhteiseen hauskanpitoon ja pyhäinpäivänä edesmenneiden kunnioittamiseen. Black Fridayna voisimme pyrkiä markkinointitempaukseen suhtautumista varovaisesti, sekä keskittyä etsimään vain oikeasti tarpeellista tai tukea paikallisia pienyrittäjiä, jos kyseisenä päivänä kuluttaminen on välttämätöntä. Jouluna voisimme antaa lahjaksi elämyslahjan - aikaa, retken, yhteisen illallisen - tai vastuullisesti tuotetun, tarpeellisen esineen. Pienillä muutoksilla voimme tehdä juhlista yhtä iloisia, mutta paljon kestävämpiä.

Justus Rikka

Luova johtaja, Johtava asiantuntija

Valveres Oy

justus.rikka@valveres.fi